11.11.2015 Olimme 14c:n kanssa jälleen kerran Luonnonvara keskuksella. Tällä kertaa tehtävänä oli pajun lämpöarvon ja klooridipitoisuuden määrittäminen.

Ensin kuorineen jauhetusta pajusta puristettiin tablettipuristimella muutamia noin yhden gramman painoisia tabletteja, minkä jälkeen tablettien lämpöarvo mitattiin kalorimetrillä.

Titraattori, magneettisekoitin ja hopeanitraatilla täytetty astia. Hopeanitraatti on hyvin valonarkaa ainetta ja siksi se on suojattu foliolla.

Tabletti asetettiin pommiksi kutsuttuun astiaan, joka lasketaan kalorimetrin sisään. Kalorimetri täyttää astian sitten hapella ja ympäröi astian vedellä. Kun veden lämpötilan vaihtelut ovat loppuneet kalorimetri sytyttää puutabletin, joka palaa erittäin puhtaasti ja nopeasti, ja mittaa sitten pommia ympäröivän veden lämpötilan muutoksen ja määrittää sen pohjalta pajun lämpöarvon. Harmillista kyllä kuorellinen paju ei osoittautunut kovin hyväksi polttoaineeksi.

Klooridi on haitallinen kaasuna ja siksi sen määrä halutaan selvittää, jos sitä aiotaan käyttää polttoaineena. Kun lämpöarvo oli määritelty pommi huuhdottiin tarkasti tislatulla vedellä, joka kerättiin talteen klooridipitoisuuden määrittämistä varten. Huuhteluvesi siirrettiin dekantterilasiin ja kun titrauksessa käytettävän hopeanitraattiliuoksen molaarisuus oli tarkistettu virheellisten mittaustulosten estämiseksi, varsinainen kloridin määrittäminen voitiin aloittaa. Dekantterilasiin lisättiin 5ml 0.2M HNO3-liuosta ja 20ml asetonia, minkä jälkeen liuos sekoitettiin huolellisesti mangneettisekoittimella. Sen jälkeen titraattori suoritti kloridin määrittämisen loppuun.