 |
| Tunnelma oli kirjaimellisesti katossa! |
Tällä tunnilla jatkettiin terveystarkastuksia, ne antavat paremman pohjan eläimen terveydentilan tulkintaan. Ensimmäisinä tarkastukseen pääsivät ranskanlupat Iina ja Kaarlo.
Osa porukasta lähti tekemään terveystarkastuksia lopuille opiston kaneille, jotka asustavat tallissa. Vieno, Neilikka ja Vertti pääsivät sisätiloihin tarkastuksen ajaksi, mieluisin paikka olisi ollut kuitenkin kaapin alla, mutta tarkastus olisi käynyt melko haastavaksi siellä.
Kun kaikille kaneille oli tehty terveystarkastukset, päästiin ottamaan Iinalta tikit pois viime viikkoisen steriloinnin jäljiltä. Siihen tarvitsi vain neljä, jotka teki homman ja lisäksi seitsemän uteliasta silmäparia. Iina-kani oli tosi reipas koko tikin oton ajan, vaikka on vastahakoinen ihmisten käsittelyä kohtaan.
Seuraavaksi tehtiin tarkastuksia Dexter ja Sinister -marsuille. Niiden käsittely olikin hieman erilaista, koska ne ei voinut laittaa vastaan pienempien voimiensa vuoksi.
Lopuksi saimme vielä tarkastaa kaksi koiraa. Bordercollie Arpa ja labradorinnoutaja Tuuma tulivat tunnin päätteeksi meidän käsittelyyn. Tarkastuksen jälkeen piti antaa palautetta omistajalle lemmikin kunnosta.
Tämä kerta oli viimeinen tämän syksyn kurssilta, nyt vain suunnittelemaan ja odottelemaan kevään kurssia, mutta toki pitää nauttia välillä ansaitusta joululomasta.
- Eerika
Tänään erkoistumislinjan tunnit pidettiin maaseutuopistolla. Oletimme, että jatkamme viime tunnilla kesken jääneessä koiran käyttäytymisteemassa, mutta pääsimmekin tekemään Päivin opastuksella Pipan kahdelle sileäkarvaiselle noutajalle terveystarkastuksia. Ensimmäisenä Krissen ja Miman käsittelyyn pääsi koirista nuorempi, musta Marge. Marge oli hyvin innokas, mutta antoi kuitenkin tutkia joka paikan. Terveystarkastus aloitettiin kirsusta. Marge oli vielä innostunut saamastaan huomiosta, joten kirsu oli hyvin kostea. Kirsun jälkeen tutkittiin silmät. Margen silmät eivät rähmineet ja olivat kirkkaat. Alaluomien limakalvot olivat nätin lappapuuron punaiset. Kaikki oli siis kunnossa täälläkin.
Silmistä siirryttiin korviin. Margen korvat olivat kunnossa, eli ne eivät haisseet miltään, tai olleet hirveän likaiset. Korvien jälkeen Margen turkki todettiin kiiltäväksi, tuuheaksi ja hyväkuntoiseksi, eikä iho hilseillyt huomiotaherättävästi. Yleiskunnoltaan Marge oli hyvässä kunnossa: kylkiluut tuntuivat sopivasti ja vyötärö erottui. Myöskään hännässä, peräpäässä tai genitaalialueessa ei ollut huomautettavaa.
Anturoista tai niiden väleistä ei löytynyt haavoja, vaan kaikki neljä räpylää olivat kunnossa, eivätkä kynnetkään olleet liian pitkät. Lopuksi Margelta laskettiin vielä pulssi ja kuunneltiin sydänäänet stetoskoopilla. Viimeisenä Margelta otettiin kaiken varalta laitettu kuonokoppa pois ja tarkastettiin hampaat. Margen ikenissä oli lievää tulehdusta ja hampaissa oli hammaskiveä.
Marge sai siirtyä tutkimuspöydältä seuraavien eläinlääkärikokelaiden käsittelyyn, kun Jenni ja Anniina toivat vanhemman ruskean flättirouva-Hellevin tutkittavaksi. Hellevin hännästä oli typistetty pätkä pois, koska häntä oli jäänyt oven väliin koiran ollessa pieni. Myös Hellevin terveystarkastus meni hyvin. Löysimme koiralta kaksi rasvapattia.
Molempien koirien perusteellisen syynäämisen jälkeen Päivi näytti meille, kuinka koiran silmät ja korvat tulisi putsata. Kun koirat olivat valmiita, siirryimme tutkimaan maaseutuopiston kaneja, joista toinen oli ollut vasta steriloitavana. Iinalla oli vielä kauluri päässä, ettei se pääsisi repimään tikkejään pois. Päivi näytti meille ensin Iinan kanssa, mitä kanista tulisi käydä läpi. Iinan tutkimisen jälkeen Krisse otti Kaarlon tutkittavakseen.
Tänään olimme käymässä Kannuksen lukion abien mukana Oulun yliopistossa abipäivillä. Lähtö oli aamulla jo aikainen, jotta ehtisimme varmasti Ouluun ajoissa. Meidän ykkösten ohjelmassa oli ensimmäisenä yliopiston fysiikanopintoihin tutustuminen heilurikokeen avulla määritettävän maan vetovoiman kiihtyvyyden määrittämisen kautta. Kaikki saivat lopulta onnistuneen tuloksen kokeessa.
Fysiikan kokeen jälkeen kävimme porukalla ruokailemassa. Syömisen jälkeen kävimme biologian opiskelijoiden kiltahuoneella ja kuuntelimme hetken biologian luentoa. Tiesittekö muuten, että kromosomin tehtävä solussa on aivan sama, kuin vainajan omissa hautajaisissaan. Se ei siis tee yhtään mitään.
Kun olimme kuunnelleen hetken luentoa, jatkoimme matkaamme yliopiston eläinmuseossa. Eläimiä opi p-a-l-j-o-n, ja olisimme voineet viettää vaikka koko päivän museoa kierrellen. Lopulta lähdimme kuitenkin museosta, ja pääsimme tutustumaan abipäivien tarjontaan. Vertailimme eri opiskelumahdollisuuksia, metsästimme ilmaista kahvia, söimme poppareita ja karkkeja, sekä keräilimme ilmaisia esitteitä ja mainoskrääsää.
Tänään kävimme Torpan tallilla tutustumassa hevostoimintaan. Vastassa meitä oli kaksi beaucenpaimenkoiraa ja lunnikoira. Siirryimme suoraan tallin kahviotilaan, tervehdimme Hermanni-kissaa ja saimme kuulla pienen palan tallin historiasta. Hevostoimintaa meille opasti tallin omistaja Hanna Autio, joka myös valitsi halukkaille ratsastajille tasonsa mukaiset hevoset. Kävimme hakemassa omat hevosemme tarhasta, ja talutimme ne sisälle talliin harjattaviksi.
Kun hevoset olivat valmiita, aloitimme ratsastustunnin maneesissa. Meistä kuusi ratsasti. Puolen tunnin ratsastusopetuksessa ratsastajat saivat kokeilla käyntiä, ravia ja laukkaa. Se oli kivaa sekä ratsastajien että katselijoiden mielestä. Aika kului todella nopeasti ja jouduimme pian lähtemään koululle ruotsin sanakokeeseen. Ennen lähtöä veimme varusteet ja hevoset paikoilleen sekä hyvästelimme talon eläimet.
Kiitos Torpan tallille, Hannalle ja hevosille mukavasta aamusta!
1.10. saimme koululle vieraaksemme eläinlääkääriopiskelija Riikka Tanhuan Helsingistä. Tenhua kertoi meille eläinlääkiksessä opiskelemisesta ja sinne sisälle pääsemisestä. Hän kuvaili opintoja motivoiviksi ja kiinnostaviksi. Ensimmäisenä ja toisena vuonna opiskelu keskitty peruseläinlääketieteeseen. Kolmas, neljäs ja viides opiskeluvuosi keskitytään sairaaseen eläimeen perehtymiseen, eli kliiniseen eläinlääketieteeseen. Kuudentena vuonna opiskellaan elintarvikehygieniaa ja ympäristöterveydenhuoltoa.
Eläinlääketieteelliseen pyritään samalla pääsykokeella kuin lääkikseenkin. Pakollisessa valintakokeessa testataan fysiikan, kemian, matematiikan ja biologian tietämystä. Kysymykset perustuvat lukion pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Kokeeseen osallistuu vuosittain n. 550 eläinlääkäriksi pyrkijää, joista valitaan opiskelemaan vain 68.
Perinteisestä yliopisto-opiskelusta poiketen eläinlääkiksessä opiskelu on hyvin koulumaista, sillä lukujärjestykset annetaan valmiina käteen ja valinnaisia opintoja voi ottaa vain rajallisesti. Opiskelu on kuitenkin monipuolista, sillä se koostuu esimerkiksi luennoista, demonstraatioista (kuolleen eläimen tutkiminen), pienryhmissä työskentelystä, verkko-opetuksesta, omatoimisesta opiskelusta, käytännön tekemisestä, sekä potilastyöstä ja päivystyksistä.
